Web Content Display

Usein kysyttyä


Mitä ovat päästökaupan epäsuorat kustannukset? 

Päästökauppa aiheuttaa suoria kustannuksia sen piirissä oleville toimijoille, jotka joutuvat kattamaan hiilidioksidipäästönsä markkinahintaisilla päästöoikeuksilla. Lisäksi järjestelmä aiheuttaa epäsuoria kustannuksia sähkönkäyttäjille, kun sähköntuottajat siirtävät tuotannosta aiheutuvat hiilidioksidikustannukset sähkön hintaan nostaen sitä. 

Päästökauppadirektiivin (2003/87/EY) mukaan EU-jäsenmaat voivat kompensoida päästökaupan epäsuoria kustannuksia määritellyille hiilivuodolle riskialttiille toimialoille. Tällaiset toimialat kilpailevat globaaleilla markkinoilla, missä niiden kilpailijoilla ei ole vastaavia päästökaupasta aiheutuvia kustannuksia.

Miten sähkönkulutus jaetaan eri tuotteiden kesken (E/EF/Ei tukikelpoinen), jos tiedetään vain laitoksen kokonaissähkönkulutus?
 
Jos laitoksella on vain yksi sähkönkulutuksen mittauspiste, eikä sähkönkulutusta pysty jakamaan eri tuotteille muiden mitattujen tietojen perusteella, käytetään sähkönkulutuksen määrittämiseen konservatiivista arviota. Konservatiivisella arviolla tarkoitetaan, että laitoksen arvioitu tukikelpoinen sähkönkulutus on pienempi kuin mitattu sähkönkulutus. Konservatiivinen arvio saadaan esimerkiksi vertaamalla käytössä olevaa tuotantoteknologiaa parhaaseen saatavilla olevaan teknologiaan ja tyypillisiin ominaissähkönkulutuksen arvoihin. Käytettyjen arviointimenetelmien tulee olla läpinäkyviä ja toistettavissa. Mikäli konservatiivisen arvion periaatetta ei voida luotettavasti osoittaa, hyväksytään tukikelpoiseksi sähkönkulutukseksi ainoastaan osuus, josta on todennettua näyttöä.
 
Kuuluuko laitoksella olevan voimalaitoksen omakäyttösähkö tuen piiriin, jos tuotetaan vain EF-tuotteita?
 
Laitoksen oman sähköä tuottavan voimalaitoksen omakäyttösähkölle ei saa kompensaatiotukea riippumatta siitä, mitä kompensaatiokelpoisia tuotteita laitoksella tuotetaan. Voimalaitoksen omakäyttösähköllä katsotaan valmistettavan voimalaitoksen energiatuotteita (esim. sähkö ja prosessihöyry).
 
Onko lämmön tuotannosta aiheutunut sähkönkulutus tuen piirissä?
 
Tiettyjen tuen piiriin kuuluvien tuotteiden valmistuksen yhteydessä syntyy merkittäviä määriä lämpöä. Kompensaatiotukijärjestelmässä hukkalämpö katsotaan jätteeksi. Näin ollen tukeen oikeutetun tuotteen valmistusprosessien osalta lämmölle ei tarvitse määrittää osuutta sähkönkulutuksesta, vaan kaikki sähkökulutus katsotaan syntyvän tuotteen valmistuksessa.  Jos lämpöä hyödynnetään laitoksen ulkopuolella (esim. kaukolämpönä) tai sitä käytetään ei-tukikelpoisen tuotteen valmistukseen, sen jalostukseen liittyvien laitteistojen kuluttama sähkö ei ole tukikelpoista. Lämmön jalostuksen katsotaan alkavan laitteista, jotka eivät liity varsinaisen, tukikelpoisen tuotteen valmistusprosesseihin.
 
Kapasiteetin merkittävä laajentuminen: Pitääkö kapasiteetin 10 %:n laajentumisen tapahtua kokonaan tarkasteluvuonna?
 
Ei tarvitse. Kapasiteetin laajentuminen voi olla seurausta useammasta fyysisestä muutoksesta pitkälläkin aikavälillä. Merkittävää kapasiteetin laajennusta voi hakea, mikäli viimeisin fyysinen muutos on toteutunut tarkasteluvuonna.
 
Mitä jos laitos on pysynyt samana, mutta vaihtanut omistajaa viitejaksolla?
 
Tukea myönnetään laitoskohtaisesti historiatietojen perusteella, joten lähtökohtaisesti omistajavaihdos ei vaikuta tuen määrään tai viitejakson määräytymiseen. Ratkaisevaa on, milloin tukikelpoisen tuotteen tuotanto on alkanut kyseisellä laitoksella.
 
Kuinka tukea tulee hakea, jos samalla laitoksella toimii useampi yritys?
 
Jokainen laitoksella toimiva yritys voi hakea itsenäisesti tukea omalle sähkönkulutukselleen omien tuotteidensa perusteella. Jos yrityksillä on yhteisiä, tukeenoikeutettuja toimintoja laitoksella, voi jokainen hakea tukea omalle osuudelleen sähkönkulutuksesta. Yritysten on tällaisissa tapauksissa tärkeää keskustella keskenään, jotta samalle sähkönkulutukselle ei haeta tukea useammassa hakemuksessa. Yritysten on myös mahdollista valtuuttaa yksi toiminnanharjoittaja hakemaan tukea koko laitokselle muiden puolesta. Tällöin Energiavirastolle tulee toimittaa vapaamuotoinen, allekirjoitettu selvitys, josta selviää mistä laitoksesta on kyse ja minkä siellä toimivien yritysten puolesta tukea haetaan. Yritykset voivat tämän jälkeen keskenään sopia miten jakavat laitoksen saaman tukimäärän.
 
Miten muut laitoksen saamat valtiotuet tulee ilmoittaa?
 
Muut laitoksen saamat valtiontuet ilmoitetaan siinä muodossa, missä ne on myönnetty tai ilmoitettu tukea varten. Esimerkiksi investointituet ilmoitetaan euromääräisenä ja teollisuuden sähköveron II luokkaan kuuluva sähkönkulutus kilowattitunteina. Jos kyseessä on yrityskohtainen tuki, jota ei voida yksilöidä tietylle laitokselle, riittää hakemuksessa maininta tuesta. Mikäli tuki jakautuu useammalle vuodelle, riittää hakemuksessa maininta tuesta ja jos mahdollista, niin tarkasteluvuodelle kohdistuva osuus tuesta.
 
Voiko hakemusta täydentää hakemisen määräajan jälkeen?
 
Hakemus tulee kokonaisuudessaan jättää määräaikaan mennessä niin, että kaikki hakemuksen tiedot ovat täytetty. Tuenhakijan tulee hakemuksessaan ilmoittaa tietoihin liittyvistä puutteista tai epäselvyyksistä. Energiavirasto arvioi hakemuksen tiedot ja lähettää tarvittaessa täydennyspyyntöjä tuenhakijalle. Tuenhakija voi myös oma-aloitteisesti täydentää hakemusta pyytämällä Energiavirastoa palauttamaan hakemuksen täydennettäväksi takaisin tuenhakijalle. Täydennyspyyntöjä voidaan lähettää ja niihin voi vastata myös hakemuksen toimittamisen määräajan jälkeen.
 
Voiko yrityksen yhteyshenkilöksi tai valtuutetuksi ilmoittaa SATU-järjestelmään yrityksen ulkopuolisen henkilön? 
 
Yritys voi nimetä myös yrityksen ulkopuolisia henkilöitä SATU-järjestelmän käyttäjiksi. Huomioitavaa kuitenkin on, että kaikki yhteyshenkilöt pääsevät näkemään samat tiedot yrityksestä eli yrityksen ulkopuolisilta henkilöiltä ei pysty estämään tiettyjen tietojen näkemistä SATU-järjestelmästä. 
 
Jos henkilöllä on jo SATU-oikeudet tuotantotukea varten, tarvitseeko kompensaatiotukea varten toimittaa uusi valtakirja?
 
Kyllä tarvitsee. Valtakirjalla annetaan henkilölle oikeudet toiminnanharjoittajan kompensaatiotuen laitoksien tietoihin ja tukihakemuksiin.