Web Content Display

Uutiset

Asset Publisher

Päästöoikeuden hinnan nousu ohjaa uusiutuvan energian edistämistä

 

Sähkön ja päästöoikeuksien hinnannousun taustalla vaikuttaa monien muiden tekijöiden ohella EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka. Hinnannousun seurauksena uusiutuvan energian syöttötariffien tukitasot ovat romahtaneet. Syöttötariffijärjestelmään ei enää hyväksytä uusia voimaloita ja jatkossa tukien tulee perustua kilpailuun. Energiavirasto käsittelee parhaillaan uusiutuvan energian tarjouskilpailun tarjouksia.

Joulukuussa 2018 annetun tuoreen uusiutuvan energian direktiivin (RED II) mukaan EU:n tavoitteena on uusiutuvan energian 32 prosentin osuus energian loppukulutuksesta vuonna 2030. Direktiivi sisältää myös joukon muita tavoitteitta, kuten kestävyyskriteereiden laajenemisen kiinteisiin biomassapolttoaineisiin. Aikaa direktiivin toimeenpanon valmistelulle on kesäkuun 2021 loppuun saakka. Myös päästökauppajärjestelmään on tullut muutos, jonka tavoitteena on saavuttaa hintaohjauksella vähäpäästöisempää tuotantoa. Tämän vuoden alusta lukien liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrää vähennetään ja siirretään markkinavakausvarantoon.

Markkinahintojen nousu monien tekijöiden summa

Uudet ilmastopolitiikan tavoitteet ja keinot ovat osaltaan jo vaikuttaneet viime kesästä lähtien sähkön ja päästöoikeuksien hintoihin niitä nostavasti. Oma osuutensa hintojen nousussa on ollut polttoaineiden hintojen nousulla, voimalaitosrakentamisen viivästymisillä, teollisen toimeliaisuuden lisääntymisellä ja ennen kaikkea poikkeuksellisen kuivalla kesällä, jonka seurauksena Norjan mittavat vesivoimavarastot hupenivat ja pohjoismaisella markkinalla sähköä tuotettiin runsaasti polttamalla. Tämä kasvatti päästöoikeuksien kysyntää, joka puolestaan nosti sähkön hintaa. Vuonna 2018 sähkön markkinahinta oli Suomessa keskimäärin 47 euroa megawattituntia kohden ja päästöoikeuden hinta 16 euroa hiilidioksiditonnia kohden. Vuotta aiemmin hinnat olivat sähköllä 33 €/MWh ja päästöoikeudella 6 €/Co2t.

Uusiutuvan energian tukitasot romahtivat

Kohonneet markkinahinnat ovat edelleen vaikuttaneet uusiutuvan energian tukitasoihin niitä alentavasti. Tuuli-, biokaasu- ja puupolttoainevoimaloiden syöttötariffituki oli viime vuonna keskimäärin 37 €/MWh, kun se vuonna 2017 oli 50 €/MWh. Metsähakesähköllä tuki oli viime vuonna keskimäärin 11 €/MWh ja vuotta aiemmin 18 €/MWh. "Kun tuet maksetaan jälkikäteen, niin tänä vuonna maksettava tukisumma laskee viime vuodesta tuntuvasti. Puheet useiden satojen miljoonien eurojen vuosittaisista tuulituista voidaankin vähäksi aikaa unohtaa", sanoo johtaja Pekka Ripatti.    

Tukien maksatus jatkuu jokaisella voimalalla 12 vuoden ajan, mutta uusia tuulivoimaloita ei ole enää hyväksytty syöttötariffijärjestelmään syksyn 2017 jälkeen. Biokaasu- ja puupolttoainevoimaloilta järjestelmään pääsy sulkeutui nyt vuodenvaihteessa. EU:n linjausten mukaisesti uusiutuvan energian tukien tuleekin jatkossa perustua kilpailuun.

Eduskunta hyväksyi kesällä 2018 uusiutuvan energian teknologianeutraalin tarjouskilpailun järjestämisen 1,4 terawattitunnin sähkön vuosituotannolle. Tarjoukset tuli jättää Energiavirastolle vuoden 2018 loppuun mennessä ja ne ovat nyt parhaillaan käsittelyssä. Kaikki 26 tarjousta ovat tuulivoimaa ja niiden yhteenlaskettu sähkön vuosituotanto on hieman yli 4 terawattituntia.

Tuulisähköä ennätysmäärä

Sähköä kulutettiin Suomessa viime vuonna 87 terawattituntia. Tästä uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin 32 terawattituntituntia, mikä on uusi ennätys. Vesivoiman osuus uusiutuvista oli 42 prosenttia, puusähkön 37 prosenttia ja tuulisähkön 19 prosenttia. Tuulisähkön 6 terawattitunnin vuosituotanto oli uusi tuotantoennätys. Uusiutuvan sähkön määrä kulutuksesta oli kuitenkin suurempi, sillä Suomeen tuotua sähköä ei ole korvamerkitty energialähteiden mukaan. Valtaosa tuonnista on pohjoismaista vesi- ja tuulisähköä.  

Sähkön toimitusvarmuudesta huolehditaan

"Sähköjärjestelmämme toimivuus ei vaarannu vielä tällaisella määrällä tuulisähkön tuotantoa, joskin toimitusvarmuuden ylläpitäminen vaatii toimenpiteitä niin investointien, teknisen kehityksen kuin markkinoiden pelisääntöjenkin osalta. On myös hienoa, että viime syksynä saimme kuulla ensimmäisistä markkinaehtoisista tuulivoimainvestoinneista", sanoi ylijohtaja Simo Nurmi avatessaan uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Helsingissä.

Uusiutuvan energian päivillä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Antto Vihma esitelmöi EU:n ilmastopolitiikasta sekä työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Pekka Grönlund EU:n uusiutuvan energian tuoreista uusiutuvan energian tavoitteista. Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen professori Maria Kopsakangas-Savolainen puolestaan tarkastelee uusiutuvan energian integrointia energiamarkkinoille.  

Energiaviraston järjestämä uusiutuvan energian päivä on vuosittain tammikuussa pidettävä seminaari, jossa tarkastellaan uusiutuvan energian tuotannon ja kulutuksen toimintaympäristöä sekä edistämistä ja valvontaa. Päivän ohjelmaan voi tutusta tästä.


Lisätiedot: Johtaja Pekka Ripatti, puh. 029 5050 075, pekka.ripatti@energiavirasto.fi, ylijohtaja Simo Nurmi, puh. 029 5050 011, simo.nurmi@energiavirasto.fi


Web Content Display