Web Content Display

Blogs

« Back

Maakaasumarkkinoiden vallankumous

Eduskunnan kesäkuussa hyväksymä maakaasumarkkinalaki luo edellytykset suurimmalle Suomen maakaasumarkkinoilla tähän mennessä nähdylle uudistukselle. Suljettuna tähän asti pysyneet markkinat avataan kilpailulle ja siirtotoiminta eriytetään myyntitoiminnasta.

Baltic Connectorin valmistuminen tarjoaa suomalaisille toimijoille mahdollisuuden ostaa kaasua yhteisiltä suomalais-balttialaisilta markkinoilta, tuoda omia kaasueriään Klaipedan LNG-terminaalin kautta ja hyödyntää Riian lähellä sijaitsevan suuren Incukalnsin kaasuvaraston mahdollisuuksia.  Liettuan-Puolan yhteyden valmistuminen 2020-luvun alussa liittää lopulta Suomen yhteisiin eurooppalaisiin kaasumarkkinoihin.

Tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus ovat EU:n perusperiaatteita. Siten myös EU:n energian sisämarkkinapaketin viimeisin julkaistu versio vuodelta 2009 edellyttää sähkön ohella myös maakaasumarkkinoiden avaamista kilpailulle.

Paketin kaasudirektiivin, kaasuasetuksen ja niistä johdettujen verkkosääntöjen vaatimuksista on muun muassa Suomelle, Virolle, Latvialle ja Liettualle myönnetty mahdollisuus olla noudattamatta joitain paketissa esitettyjä vaatimuksia niin kauan kuin verkko on ns. ”pussin perä”, eli kaasu tulee vain yhdeltä toimittajalta, verkko ei ole yhteydessä muiden EU-maiden yhteen liitettyyn kaasuverkkoon ja kun dominantin markkinatoimijan markkinaosuus on yli 75 %. 

Tämän kolmannen paketin eriyttämis- ja markkinoiden kilpailutusvaatimuksista tarjoaman poikkeuksen käyttö on jätetty kunkin maan harkintaan siten, että kukin ehdot täyttävä maa voi silti halutessaan vapaaehtoisesti luopua tuosta poikkeuksesta. Esimerkiksi Ruotsi on luopunut poikkeusmahdollisuudesta, vaikka Ruotsin toimitustilanne on Suomen kaltainen ja kaikki putkikaasu Ruotsiin tulee Tanskasta.

Suomi seuraa Baltiaa

Baltian maat ovat edenneet markkinoiden avaamisessa kilpailulle Suomea ripeämmin. Kukin maa on luopunut poikkeuksesta siten, että Latvia viimeisenä avasi markkinansa kilpailulle huhtikuussa 2017. Eriyttäminen on Latviassa vielä kesken ja vaikka verkostosta ja varastosta muodostettu uusi yhtiö on jo olemassa, niin sen omistuksen uudelleenjärjestely on vielä kesken. Baltian pääministereiden johdolla on maissa käynnistetty yhteishanke poikkeuksen poistamisen, ja yhteisen markkina-alueen luomisen edellyttämien sääntöjen soveltamiseksi.

Suomi on myös kutsuttu mukaan yhteishankkeeseen, koska Baltic-Connectorin valmistuminen avaa kaikille markkinatoimijoille mahdollisuuden toimia yhteisillä markkinoilla. Yhteisten markkinoiden luominen edellyttää sopimista suuresta määrästä yksityiskohtia. Asioista pyritään sopimaan yhdessä ja tekemään uusi markkinamalli kerralla valmiiksi. Tarkoituksena on luoda markkinan toimintaa edistävä malli ja ottaa markkinasäännöt käyttöön kaikkialla samanaikaisesti markkinoiden synnyttämishetkellä, ettei kenenkään tarvitse muuttaa useaan kertaan sääntöjään.  

Säännöt yhteismarkkinalle

Yhteisten Suomen-Baltian kaasumarkkinoiden markkinasäännöt on valtaosin vielä kirjoittamatta, mutta tietyistä perusperiaatteista vallitsee silti selkeä käsitys.  Alueesta on ajatus muodostaa niin sanottu yhteinen entry-exit- (syöttö-otto) vyöhyke.

Kaasun käyttäjälle kokonaiskustannus jakautuu selkeästi kahtia, itse kaasuun ja sen siirtopalveluun. Kaasusta itsestään maksetaan sille taholle, jolta kaasu ostetaan ja kaasun siirrosta maksetaan siirtopalveluyhtiölle.  Tulevassa markkinamallissa tukkumarkkinoilta kaasua voi ostaa keneltä tahansa, ja niin kauan kuin kauppaa käydään tulevaisuuden markkinoilla ja kaasua ei siirretä johonkin kohteeseen, ei siihen liity siirron hintaa.

Itse siirron kustannus syntyy siitä, kun kaasu kuljetetaan entry-pisteestä johonkin alueen pisteeseen kulutettavaksi, tai varastoon odottamaan kulutushetkeä. Kilpailuedellytysten takaamisen kannalta on tärkeää, että kaikkien entry-pisteiden kilpailukyky on symmetrinen, eli periaatteessa kaasun siirtohinnan entry-komponentti on aina sama riippumatta siitä mistä kaasu tulee sisään järjestelmään.

Kaasun tuomisesta sisään markkinoille mistä tahansa pisteestä maksettaisiin siis sama hinta, ja kun kaasu otetaan siirtojärjestelmästä kulutuspisteessä, maksetaan siitä ns exit-maksu. Tämä kaasun ottopiste, eli exit-pisteen kustannuskomponentin määräytymisperusteet on toistaiseksi vielä auki, mutta periaatteessa kun kyseessä on neljän maan yhteinen järjestelmä, joissa jokaisessa siirtotariffien tai niiden määräytymisperusteiden vahvistaminen kuuluu kansalliselle sääntelyviranomaiselle, on mahdollista, että samanlaiset kuluttajat eri maissa maksavat erilaista exit- tariffia.

Entry-maksu saattaa vaihdella kuormitustilanteen mukaan. Tärkeää on kuitenkin varmistua siitä, että saman siirtoprofiilin siirtotuotteiden hinta ei suosi mitään entry-pistettä, eikä aseta mitään pistettä toisia epäedullisempaan asemaan. Kun siirtokapasiteetilla käydään kauppaa markkinoilla, niin erilaiset siirtoprofiilit johtavat erilaiseen siirron keskihintaan. Tariffien määräytymisperusteet on kuitenkin vielä aivan alustavassa vaiheessa, ja niistä tullaan järjestämään julkisten konsultaatioiden sarja.

Mallia sähkömarkkinasta

Suomen uusi maakaasumarkkinalaki edellyttää monien käytännön seikkojen muuttamista jo lain voimaanastumisen vuoksi, vaikka vasta yhteys Baltiaan tarjoaa uusia hankintamahdollisuuksia. Nyt käynnissä oleva, Gasumin johtama markkinasääntöhanke tähtää käytännön järjestelyjen luomiseen sellaisille toimenpiteille, jotka markkinan avaaminen kilpailulle vaatii. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi kapasiteetin varaamiseen ja allokaatioon liittyvät toimenpiteet sekä tasehallinta.

Suomessa on totuttu siihen, että sähkön toimittajaa voi vaihtaa. Tämä on pakottanut sähkön myyjät kuuntelemaan asiakkaitaan ja kehittämään tuotteita, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeita ja toiveita. Saman tyyppinen kehitys on odotettavissa myös kaasumarkkinoilla, vaikka tietysti markkinan koko on oleellisesti sähkömarkkinaa pienempi ja kaasun vaikutusalue kattaa vain osan Suomesta.

Toki rakenteilla olevat ja suunnitellut nesteytetyn maakaasun terminaalit tuovat kaasun useampien asiakkaiden saataville. Kaasun hinnan odotetaan tulevaisuudessa kiinnittyvän selkeämmin itse kaasun hintaan, eli nykyinen muihin energiamuotoihin tai indeksiin pohjautuva hinnoittelu korvautuisi kaasun markkinahintaan perustuvalla mallilla. Tällöin yhteisessä kaasupörssissä käydyistä kaasukaupoista syntyvä kaasuindeksi muodostaisi kaasun kaupan perustan. Tässäkin kehityksen odotetaan vievän samaan suuntaan kuin sähkön osalta on totuttu.

Näiden tässä kuvattujen muutosten toteutumisen jälkeen kaasua voisi ostaa siltä toimittajalta, jonka tarjoama paketti vastaa parhaiten kuluttajan tarpeita.  Toimittajat joutuisivat siten perinpohjaisesti analysoimaan käyttäjien tarpeet ja vastaavasti muotoilemaan tuotetarjontansa. Kilpailu on nyt tulossa myös kaasumarkkinoille. Se tulee edellyttämään muutoksia niin alan toimijoilta, kuin myös asiakkailta.

Timo Partanen
Johtava asiantuntija
Maakaasumarkkinat-projekti

Comments
Trackback URL:

Ei vielä kommentteja EN. Ole ensimmäinen EN.

Web Content Display

Web Content Display