Web Content Display

Uutiset

Asset Publisher

« Back

Uusiutuva energia yhä EU-tavoitteen yläpuolella

Vuonna 2017 uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin energiaa yli 130 terawattituntia. Suhteellisesti eniten vuoteen 2016 verrattuna lisääntyi tuulisähkön tuotanto noin 70 prosentilla noin neljään terawattituntiin. Vuotta 2016 koskevien tietojen mukaan uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta oli 39 prosenttia, kun EU:n Suomelle asettama vuoden 2020 tavoite on 38 prosenttia. Tämä käy ilmi tuoreesta EU:n komissiolle toimitetusta raportista.

Energiaviraston arvioiden mukaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin sähköä, lämpöä ja liikenteen biopolttoaineita yli 130 terawattituntia vuonna 2017, mikä olisi uusi tuotantoennätys. Eniten lisääntyi metsäteollisuuden sivutuotteilla tuotettu energia, joka edustaa yli 60 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Suhteellisesti eniten (yli 70%) lisääntyi tuulisähkön tuotanto noin neljään terawattituntiin. Sen osuus sähkön käytöstä on kuitenkin vajaat viisi prosenttia. Sen sijaan alkuvuoden vähäisen sadannan vuoksi vesivoimalla tuotetun sähkön määrä väheni yli 10 prosenttia. Kun energian kokonaiskäyttö ei juurikaan muuttunut ja uusiutuva energia korvasi fossiilisten polttoaineiden käyttöä, niin energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenivät hieman.

Sähkön toimitusvarmuudesta huolehditaan

"Sähköjärjestelmämme toimivuus ei vaarannu vielä tällaisella määrällä vaihtelevaa tuulisähkön tuotantoa, joskin toimitusvarmuuden ylläpitäminen vaatii toimenpiteitä niin investointien, teknisen kehityksen kuin markkinoiden pelisääntöjenkin osalta. Energiavirasto on esimerkiksi lisännyt tehoreservin määrää ja on mukana kehittämässä kysyntäjoustoa monella rintamalla, kuten älyverkkotyöryhmässä sekä kuluttajien sähkön kulutusjousto ‑projektissa. Lisäksi sähkön siirtoyhteyksiä Suomen ja Ruotsin välillä ollaan lisäämässä. On myös hienoa, että eri alojen tutkijat tutkivat ja myös tekevät ehdotuksia energiajärjestelmämme muutostarpeista ja niihin sopeutumisesta", sanoi ylijohtaja Simo Nurmi avatessaan uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Helsingissä.

Uusiutuvan energian päivillä Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri esitelmöi energian tuotanto- ja kulutusrakenteiden muutoksista sekä Oulun yliopiston taloustieteen professori Rauli Svento sopeutumisesta lisääntyvään sähkön vaihtelevaan tuotantoon. Sitran asiantuntija Matti Kahra puolestaan tarkasteli Suomen 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden mitoituksen riittävyyttä ilmaston muutoksen hillinnässä.

EU:n 2020 tavoite pysyvästi ylitetty?

Suomi laatii EU:n komissiolle joka toinen vuosi uusiutuvan energian edistymisraportin. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on, kuinka EU:n Suomelle asettama vuotta 2020 koskeva 38 prosentin loppukulutustavoite saavutetaan. Tuoreen ja vuotta 2016 koskevan, Tilastokeskuksen laskelman mukaan uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta oli 39 prosenttia, millä tasolla osuus on ollut vuosina 2014-2016.

"Vuonna 2016 osuus oli yllättävän suuri, vaikka liikenteen biopolttoaineiden määrä väheni noin 60 prosenttia. Kymmenen prosentin jakeluvelvoite kuitenkin täyttyi, koska bio-osuuden laskennassa käytettiin vuoden 2015 ylijäämää. Lisäksi arviomme on, että vuonna 2017 uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta olisi yli 40 prosenttia, vaikka vesivoimalla tuotetun sähkön määrä väheni. Vesivoiman osuuden laskennassa ja komissiolle raportoitaessa käytetään kuitenkin usean vuoden liukuvaa keskiarvoa. Osuutta kasvattivat puupolttoaineiden ja tuulivoiman lisääntymisen ohella liikenteen biopolttoaineet ja lämpöpumput", kertoi johtaja Pekka Ripatti.  

Vuonna 2017 syöttötariffitukea maksettiin 226 miljoonaa euroa – sähköä tuilla 5,5 TWh

Viime vuonna sähkön syöttötariffitukia maksettiin 226 miljoonaa euroa, josta 28 miljoonaa euroa metsähakevoimaloille, 196 miljoonaa euroa tuulivoimalaitoksille ja loput kolme miljoonaa puupolttoaine- ja biokaasuvoimaloille. Tuuli-, puupolttoaine- ja biokaasuvoimalaitoksille maksettava tuki määräytyy tavoitehinnan (83,5€/MWh) ja sähkön markkinahinnan erotuksena. Enintään se voi kuitenkin olla 53,50 euroa megawattitunnilta. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä loka-joulukuussa sähkön markkinahinta oli keskimäärin 33 euroa megawattitunnilta, jolta ajanjaksolta tukea maksetaan 50,50 euroa megawattitunnilta. Metsähakevoimaloille maksetaan turpeen veron ja päästöoikeuden mukaan muuttuvaa sähkön tuotantotukea, kuitenkin enintään 18 euroa megawattitunnilta.

Tukijärjestelmässä olevat voimalaitokset tuottivat uusiutuvaa sähköä noin 5,5 terawattituntia eli yhdeksän prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta sähköstä. Mikäli tämä määrä sähköä olisi tuotettu fossiilisilla polttoaineilla, niin energiantuotannon päästöt olisivat olleet 2,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia suuremmat, kun ne nyt olivat runsaat 40 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Viime vuonna otettiin käyttöön uusi tukijärjestelmä, jolla korvattiin päästökaupan vaikutusta sähkön hintaan. Niin kutsuttua kompensaatiotukea maksettiin 55 laitokselle yhteensä 38 miljoonaa euroa. Tukea saivat metsäteollisuus 24, metalliteollisuus 10 ja muut teollisuuden toimialat noin 3 miljoonaa euroa. Kompensaatiotuki määräytyy joko laitoksen tukeen oikeutetun sähkönkulutuksen tai tukeen oikeutettujen tuotteiden tuotannon perusteella. Lisäksi tuen määrään vaikuttavat päästöoikeuden hinta sekä päästötaso- ja tuki-intensiteettikertoimet. Viime vuonna päästöoikeuden keskimääräinen markkinahinta oli 5,8 euroa hiilidioksiditonnia kohden ja päästöoikeuksien huutokauppatuloja Suomi sai yli 95 miljoonaa euroa.

Lisätiedot: Johtaja Pekka Ripatti, puh. 029 5050 075, ylijohtaja Simo Nurmi, puh. 029 5050 011.


Web Content Display